Yleisö innostui runoilemaan yhdessä Jukka Itkosen kanssa Hämähäkkilaulun melodiaa mukaillen ja rimelikin kaavaa seuraillen.

* * *

Mursu, mursu, mursu
meressä se ui.
Tuli vastaan norsu, joka suivaantui.
Kalisivat hampaat, tappelivat HUI!
Mursu sekä norsu,
meressä ne ui.

* * *

Tarzan tuo ihminen puoliksi apina,
kiipesi puuhun, kuului vain rapina.
Kun häneltä kysyttiin:
”Maistuuko banaani?”
Hän vastasi: ”Maistuu, voit luottaa sanaani.”

* * *

Muumipapan sanat saivat Hannele Huovin sanataidepajassa uuden muodon…

***
Hän hiipi synkkänä ulos pimeyteen,muumitalon ohi. Sade ja tuuli yltyi hurjaksi. Muumit sytyttivät öljylampun. Muumipappa sulki itsensä erityisasentoonsa.
***
Soitko jotain? Hemuli oli vain surkeaa vikinää. Kummitustien heiko tuuli ulvoi. Nuuskamuikkunen meni juosten rannalle.
***
Muumimamma luolan lämpöisellä valolla
luulee olevansa meren pinnalla
ulvoi jotain kummallista
pudisti jotakin erikoista.
***
Muumimamma ajatteli ja hiipi,
tuuli niin suuri.
Hän pudisti silmänsä
äänettömästi
ja lähti.
***
Piisamirotta lepäsi kuopassaan. Muumipeikko sulki illaksi kattoikkunan. Kurja olento heräsi kuopassaan. sitten aurinko tuli illaksi. Pappa on löytänyt valokeilan! Syän tuijotti korvat hörössä valittavaa ääntä. Terävien kallioiden välissä oli tikari. Alkoi sataa lunta. Hän sai päärynät haaviin. On pelottava yö!
***
Hiekka sanoi intoa ja toimeliaisuutta. Nipsu lenteli iloisissa kaarissa. Hänen taskulamppunsa pieksi purjeet. Pappa tanssi kuin kuutamo. Tikarin kahva vaeltaa jatkuvasti katolla. Kultainen keulakuva on pieni ja musta ja hyvin notkea. Aurinko ajatteli ja hiipi keittiöön. Muumipappa alkoi rauhattomaksi ja kaihoisaksi. Sitten hän sanoi ja ohjasi surkeaa vikinää. Kakkeliuunin luukku heräsi tarkastamaan taloa. Muumipeikon äiti seisoi loistavana mattona. Nyt hän kuunteli valittavaa ääntä. Nuuskamuikkunen tuli kun hillopäärynät. Merivirta sanoi veden itsestään. Sade sytytti viinikaapin. Kurja olento lähti kummitustielle.
***
Pieni ja musta ja hyvin notkea
suuri sininen luumu
kalisi

Hän vain aukaisi iloisissa kaarissa hänen taskulamppunsa.
***
Ihmeellinen laakso

Muumipappa hohti savupiipussa.Muumipappa kalisi heikolla äänellä.Hieno satama! Pappa on löytänyt purjeet. Hemuli vaeltaa muumitalon ohi. Ihmeellinen laakso oli tummunut rauhattomaksi ja kaihoisaksi. Heikko tuuli, hiekka luulee olevansa jotakin erikoista. Piisamirotta istuutui alas. Päärynä punastui. Tikari kiemursi märkää puutarhaa. Heidän talonsa oli koristettu. Hieno satama! Pappa kuuli, käpertyi, istuutui.

***
Nipsu täytti äänettömästi kulatisen keulakuvan vaaleilla opaaleilla. Muumipappa oli repinyt loistavan maton.
***
Keltainen hedelmä inhosi huolestuttavasti. Rikki merenpinnalla. Jokainen savupiipussa tuijotti järkyttyneenä, kiemursi juosten jatkuvasti katolla. Sitten hän käpertyi. Muumipappa pieksi suuren sinisen luumun. On sadoittain merilintuja. Maailmankaikkeus lensi luolan lämpöisellä valolla. Kirkasvetinen joki tanssi kivelle onkimaan. sydän hiipi sillan luona. Tuuli, sanoitko jotain? Hemuli aukaisi kaakeliuunin luukun, seisoi ja ohjasi tarkastamaan taloa, näki hillopäärynät tallella.
***
∆ takaisin ylös

Comments are closed